Katso ja hämmästy

 Kuuntelen Anssi Kelan live lähetystä naamakirjasta samalla kun vaellan huoneessa numero 3305. Tornista käsin on kiva katsella valmistuvaa maailmaa, alipalkatut työntekijät rakentavat rikkaille ihmisille paikkoja missä pröystäillä kaikella materialla ja mammonalla. Kieroutunut maailma, aivan kuten Dubain kieroutunut torni.
Ylex soi aamuin illoin jotta pysyisin mukana maailman menossa, jotta kuulisin kauniita lauluja ja jotta tuntisin itseni mukavaksi ja jotta kahvihetki olisi vielä vähän täydellisempi. Viimeinen viikko on sisältänyt hiukan kaikkea rannalla makoilusta metropolin ihmettelyyn. Päivät kuluvat kuin liukuhihnalla ja elämä on vain aika täydellistä juuri nyt. Yläpalkin viimeisimmät osiosta pääsee katselemaan viikon tunnelmia valokuvien merkeissä, jotta tämä postaus ei olisi niin täynnä epämääräistä tekstiä ja tunnelmallisia kuvia, päätin jakaa kaiken osiin.

Välillä leikin prinsessaa ja toisinaan etsin painavempia käsipainoja ja rankempia treenikuvioita jottei todellisuus pääsisi lipumaan käsistä. Pieni nuha vaivasi kaiken hektisyyden keskellä ja Joulu tuli ja meni aivan kuin sitä ei olisi ollutkaan. Elämässä on paljon asioita jotka huomaamme ja myös monia asioita jotka jäävät meiltä huomaamatta jos katsomme liian kauas. Yksilöllisyys tekee meistä ihmeellisiä ja antaa mahdollisuuden rakastaa heikkouksia ja vahvuuksia. Ja jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, emme ikinä pystyisi käymään keskustelua juuri mistään. 

     Tekstin otsikoksi päätyi katso ja hämmästy tällä kertaa aivan oikeasta syystä. Monet elämäni ihmiset ovat jakaneet erityylisiä kommentteja ja kysymyksiä koko Eränpalon poppoon valinnoista ja tavoista elää tätä ainutlaatuista elämää. Juurikin siksi haluan nyt jakaa teidän kaikkien kanssa omia ajatuksiani tästä kaikesta, jotta voisitte kokea kävelevänne edes muutaman askeleen minun kengissäni. Kaikista maailman kulttuureista ja maista olemme päätyneet keskelle Arabi Emiraatteja ja  Abu Dhabin ihmeellistä maailmaa, joka nuoruudestaan huolimatta muistuttaa hyvin paljon länsimaista maailmaa pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta. Täällä ei vaalita maanpäällistä mammonaa, täällä ei arvosteta materiaa eikä myöskään työntekoa samalla tavalla kuin Euroopassa. Ei, täällä ei myöskään vaadita länsimaalaisia pukeutumaan tai muuttamaan ajatusmaailmaansa tähän kulttuuriin sopivaksi. Ei, täällä ei tarvitse tehdä mitään jos ei siltä tunnu ja ei, täällä ei ole yhtään pelottavaa tai epämukavaa kävellä yhtään missään. Jos kaikista maista ja kaupungeista pitäisi valita se turvallisin, se olisi ehdottomasti tämä. 44 vuotias maa kehittyy nopeaan tahtiin, globalisoituminen tuo maapallon eri kolkat koko ajan lähemmäksi keskipistettä ja muuttaa koko maailmaa aivan yhtä nopeasti kuin rakennukset nousevat maan pinnasta kilometrin korkeuteen. Elämä täällä kulkee 1400-luvulla joten miten mikään edes voisi olla vielä valmista ja modernia?
     Kuitenkin, täällä oleminen saa aikaan kivaa kutkutusta kunnioittaa kulttuurin perinteitä ja tutustua maan tapoihin. Erilaiset etniset ruuat ja rakennukset saavat ainakin minun aistini toimimaan, myös kulttuurien sekoittuminen ja koko monikulttuurisuus tekevät tästä maasta elämisen arvoisen paikan.
En halua kenenkään olevan huolissaan turhaan, täällä ei tarvitse alentua kenenkään tahtoon, täällä ei tarvitse pelätä tekevänsä väärin tai joutuvansa silmätikuksi jos vain elää itse aivan tavallisen ihmisen roolia olematta isompi kuin oikeasti on. Täällä ei erotu joukosta ellei elä erottuakseen. Minä ainakin nautin.
    Nyt elän viimeistä viikkoa tämän maan syleilyssä nauttien auringosta ja Sun Towerin urheilu mahdollisuuksista. Seuraavan kerran jaan kuulumisia jostain muualta, ja jotkut ehkä ovat huomanneet sivupalkissa kulkevan tapahtuma listan jossa jo lukeekin 2016 vuoden suunnitelmia ;O)