Päämäärällä ei ole niin väliä jos päitä on vain vähän ja määrä ei koskaan muutu

                                   
                                Meillä oli retki,teltta ja maanantai.

 Sunnuntaina jätin paratiisin hetkeksi muiden ihasteltavaksi ja lähdin lomailemaan siinä toivossa että, viikon aikana ehdin tuntea itseni lomalaiseksi. Salia onkin ollut jo ikävä ja eilinen treeni sujui juuri sillä tavalla kuin kuuden viikon tauon jälkeen sen odottaa sujuvan.
Maanantait on päiviä jolloin mistään ei tule mitään ja kaikki on huonosti. Tai ainakin suuri joukko maailmassa eläviä ihmisiä kantaa tätä ajatusta mukanaan eivätkä anna maanantaille mahdollisuutta. Eilen unohdin maanantain maineen ja päätin olla onnellinen. Urheilua, hyvää ruokaa, teltta, viiniä ja retki. Jenny ja Nora ei ikinä kasva aikuisiksi, Jenny ja Nora elää unelmiensa värittämää elämää ja tekee hetkistä A-luokan kekkereitä.
Kesällä pitäisi olla aurinkoa ja lämmintä, tänä kesänä olen todistanut tasan viisi kokonaan aurinkoista päivää. Ei haittaa, sillä tänä kesänä olen uinut enemmän kuin moneen kesään, kävellyt paljain jaloin julkisilla paikoilla ilman meikkiä ja hiukset suolaisen sekavina. Olen myös saunonut ja leiponut ja jopa kerännyt muutaman sienenkin. Viime yönä pääsin jopa telttailemaan ensimmäisen kerran tänä kesänä. Pitkää matkaa ei meidän retkeemme tarvittu mutta ajatuksissani olimme jo maailman toisella puolella.