Tuosta alkoi seikkailu, jota en ikinä unohda ja seikkailu joka johti minut tähän pisteeseen. Pian saavun tuolle samaiselle lentokentälle, tällä kertaa mukanani enemmän kuin vanha nahkareppu. Kesä on hurahtanut äkkiä joten nyt olisi aikakin miettiä syksyn tuulia. Toiset lähtevät opiskelemaan ja toiset takaisin työn arkeen. Vanhempani lentävät takaisin keskelle hiekkalaatikkoa ja minä lähden metsästämään Hobbitteja. Heinäkuu muuttui elokuuksi ja kesän loppu häämöttää jo. Kuten jo aikaisemminkin totesin olevani matkalla, niin nyt kuulin lauseen joka sai minut hymyilemään.
"The only thing that made me feek like home, was knowing that it was only temporary"
Tämä kesä on kuitenkin ollut jo tähän asti vallan mainio. Riilahden töiden lisäksi olen saanut tasoittaa naamani puuterilla jo useampaan otteeseen häiden sekä muiden juhlallisuuksien merkeissä. Ensin Ylioppilasjuhlat joiden perään häät ja rippijuhlat. Kun näistä oli selvitty, piti taas etsiä kenkiä häihin ja valokuvata kauniita naisia ja tyttöjä pelloilla ja kartanoissa. Kauniita kuvia ja kauniita ihmisiä, tämä kesä on ollut täynnä hymyileviä kasvoja ja kauniita iltoja. Kauniita tarinoita ihmisten kohtaamisesta ja lupauksia olla ikuisesti yhdessä. Kaikkea tätä olen saanut jälleen olla ikuistamassa, tällä kertaa en edes omaksi ilokseni vaan oikeasti ikuistamassa elämän tärkeitä hetkiä.
Jokaisen juhlan jälkeen on ollut mahtavaa purata kameran sisältö koneelle ja ihastella noita momentteja hetken aikaa ennen kuin jo seuraavat ovat käsissä.
Edessä on vielä yhdet rakkauden festivaalit ja monta ihanaa kesäiltaa. Nyt kun pellot kukoistavat ja linnutkin ovat vielä kotona, voin itsekkin nauttia täysin siemauksin kaikista kommelluksista ja hullunkurisista sattumista. Vanhoja ystäviä näkee ehkä sen kerran vuodessa, mutta juuri ne hetket ovat kaikista tärkeimpiä. Casa Eränpalon hyllyt eivät ehdi pölyyntymään kesäkuukausien aikana mutta syksyn tullen täälläkin alkaa rauhallisempi elo. Hevosten kanssa kaikki hyvin, SeaHorse Weekkiin pääsin kisailemaan vaikka kesän alussa luulin etten tänä vuonna starttaisi ainuttakaan starttia kotitallin ulkopuolella mutta toisin kävi. Talliporukan kanssa vietetyt päivät saavat poskilihakset nykimään väsymyksestä kun naurusta ei välillä tule loppua ja iltaisin väsyneinä kaivaudumme sänkyihimme odottamaan seuraavaa päivää. Nyt Riilahdessa on meneillään kesän yhdeksäs ja toiseksi viimeinen leiri, eli viimeistä viedään! Nyt kun ehdin lomailla vielä vähän aikaa ennen kuin pääsen takaisin paratiisiin vetämään vielä viimeisen leirin ja toivottamaan hyvää loppuvuotta vanhoille ja uusille tuttavuuksille, ehdin mainiosti jakaa pientä juhlahumua teillekkin täällä. Ilman sen suurempia puheita jatkan tätä kaunista tiistai päivää juuri niinkuin mitä tahansa muuta lomapäivää. Ciao
Edessä on vielä yhdet rakkauden festivaalit ja monta ihanaa kesäiltaa. Nyt kun pellot kukoistavat ja linnutkin ovat vielä kotona, voin itsekkin nauttia täysin siemauksin kaikista kommelluksista ja hullunkurisista sattumista. Vanhoja ystäviä näkee ehkä sen kerran vuodessa, mutta juuri ne hetket ovat kaikista tärkeimpiä. Casa Eränpalon hyllyt eivät ehdi pölyyntymään kesäkuukausien aikana mutta syksyn tullen täälläkin alkaa rauhallisempi elo. Hevosten kanssa kaikki hyvin, SeaHorse Weekkiin pääsin kisailemaan vaikka kesän alussa luulin etten tänä vuonna starttaisi ainuttakaan starttia kotitallin ulkopuolella mutta toisin kävi. Talliporukan kanssa vietetyt päivät saavat poskilihakset nykimään väsymyksestä kun naurusta ei välillä tule loppua ja iltaisin väsyneinä kaivaudumme sänkyihimme odottamaan seuraavaa päivää. Nyt Riilahdessa on meneillään kesän yhdeksäs ja toiseksi viimeinen leiri, eli viimeistä viedään! Nyt kun ehdin lomailla vielä vähän aikaa ennen kuin pääsen takaisin paratiisiin vetämään vielä viimeisen leirin ja toivottamaan hyvää loppuvuotta vanhoille ja uusille tuttavuuksille, ehdin mainiosti jakaa pientä juhlahumua teillekkin täällä. Ilman sen suurempia puheita jatkan tätä kaunista tiistai päivää juuri niinkuin mitä tahansa muuta lomapäivää. Ciao
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti