Suljin silmät, laskin kymmeneen ja katsoin maailmaa uusin silmin. Viikolla menin pikkusiskon seuraksi sen taidekurssille koulun jälkeen, opettaja pyys muo piirtämään jotain ihan vaan näytiksi mitä mä osaan, hetken aikaa siinä piirtelin kunnes opettaja totes et kyllähä tää tyttö jotain osaa. Siinä sitte keskusteltiin taiteesta ja sovittiin että ens kerralla tuon näytille muita mun piirustuksia ja valokuvia. Tän kyseisen opettajan serkku on kuuluisa taidemaalari Ecuadorissa ja katteltiin sitte kaikennäkösiä taideteoksia mitä se on ite tehny ja kahen tunnin vierailu veny kolmeen ja puoleen tuntiin. Tultiin lopulta siihen päätökseen et aletaan tekemään yhteistyötä, tehään tammikuuhun mennessä eka kouluun yhteen seinään iso maalaus jonka jälkeen tehään keskustaan yhessä viel isompi maalaus, suunnittelu alkaa ens viikolla.
Koulussa maanantaina oli kriisi luokan kesken, kaverit oli huolissaan kun ei ollu maskottia koulussa alkaviin olympialaisiin joten minähän sitte reippaana tyttönä sanoin miettimättä sekuntiakaan olevani maskotti. Perjantaina eli tänään olympialaiset sitte alkoivat ja vielä viideltä aamuyöstä mietin että mitähän mä päälleni puen. Lopputulos yllättävän täysi kymppi.
Luokkaniha sitte voitti tän pukukilpailun ja ihmiset vielä senkin jälkee kun olin vaihtanu vaatteet tuli halaamaan muo ja ihastelemaan mun olemusta, kuvia tuli otettua varmaan koulun jokaisen luokan ja opettajan kanssa. Voittajan julkaisun jälkeen alotettiin pelit jonka jälkeen kaikki kokoontu koulun kentälle tanssimaan ja rakastamaan elämää. Päivän aikana taideopettaja sitte etti mut käsiinsä ja kerto menevänsä Miamiin viikonlopun aikana ja kysy jos ens viikolla ja seuraavalla viikolla haluun olla opettaja siaisena tälle samaiselle kurssille jossa kävin tutustumassa, KYLLÄ! Taiteet kutsuvat täälläkkin siis ja seuraavien kuukausien aikana suomi tyttö pääsee jättämään jotain pysyvää tähän kaupunkiin.
Viikot alkaa kulua älyttömän nopeeseen tahtiin, joka päivä mulla on ollu jotain tekemistä ja veli vie mut aina mukanaan kun sillä on joku meno, on kuule kaikki futis ja koris matsit, juhlat, kekkerit ja maidonosto matkat. elämä hymyilee ja niinkun rehtori tänään sano mulle että vaikka mun puku oli ilon symbooli, ei se ollu ainoo ratkaseva tekiä maskotti kisan voitossa, vaan mun katsomoon asti näkyvä asenne ja elämänilo.
Huomenna sitten vihdoin ja viimein Mama Negra, se aito ja oikea. Eilen käytiin laittamassa tekoripset kavereiden kanssa, tänään haettiin puvut vuokraamosta ja huomenna aamulla 5 a.m soi mun herätyskello noustakseni meikkaamaan ja laittamaan hiuksiani. Oon tuntenu itteni hyvinkin naiselliseksi viime päivien aikana, tää ei oo pysyvää.
"Cuando te das cuenta que las cosas solo ocurren una vez, y por mucho que te esfuerces ya nunca volveras a sentir lo mismo."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti