lauantai 17. lokakuuta 2015

Elämä Lähi-Idässä alkaa rullaamaan ja olo on yhtä kotoisa kuin missä tahansa muualla. Katson Ruudusta vain elämää ja kuuntelen Anssi Kelaa, en tiedä onko se ihan ok vai pitäisikö tehdä jotain järkevää. Tänään on kuitenkin vapaapäivä joten saan tehdä ihan mitä vaan.
Viime viikolla ennen töiden alkamista kävimme pikkukeikalla Al Ainin keidas kaupungissa. Edellisenä iltana olin suunnitellut reitin ja kohteet jotka ehdottomasti haluaisin nähdä, mutta empä osannut arvata että päivä muuttuisi päiväksi taxi kuskin kanssa. Aamulla auto starttasi laittoman aikaisin ja saavuimme Al Ainiin juuri sopivaan aikaan tehdä ihan mitä vaan, joten kysäisimme ADECin kuskilta jos tämä voisi viedä meidät keskustaan katsomaan UNESCON suojelemaa keidasta. Kuski innostui ideasta ja lupasi kyyditä meitä koko päivän sillä muuten hän vain nukkuisi. Joten, keitaita, kameleita, palmuja, kuuma aurinko, kivisiä vuoria, kirahveja ja kahveja.


Keidas oli suojattu muureilla eikä sinne ollut asiaa naisilla eikä kenelläkään kävellen, saimme ainoastaan ajaa kapeita teitä pitkin katsoen palmuja palmun perään, noh ompahan sekin nyt sitten nähty. Keitaan keskellä oli Al Ainin National Museum joka aikanaan oli yhden UAEn presidentin koti, Sheikh Zayed Bin Sultan Al Nahyan perheiseen asui kauniissa villassa Al Ainin suurimman keitaan ympäröimänä. Koti oli rakennettu huoneisiiin ympäri museota, ja kuten jokaisessa museossa, historia kertoo omaa tarinaansa.
Seuraava etappi oli ehdoton suosikki. Camel market ja Bazaari joita ei enään löydy UAEsta sillä maa on monikulttuurisoitunut niin paljon ettei paikallisia tapoja ja perinteitä ole näkyvillä enään yhtään niin paljon kuin ennen. Loppujen lopuksi maahan on vasta 43 vuotta vanha joten jos jotain on lähtenyt noin nopeassa ajassa niin on se ehdottomasti ollut paikallisuus. Maassa on paikallisia enään vain kourallinen mutta kehitys opetuksessa ja eri alojen kehityskaarissa on vielä ihan lapsen kengissä.  Cameli markkinoilla Business money raikui ja elämä oli taas kuin tuhannen ja yhden yön saduista. Kulttuuri jos joku kolahtaa aina ja syvälle. Kun olimme ihmetelleet kaiken hintaisia kameleita, kuskimme sanoi että nyt haisee liian pahalle, lähdetään eteenpäin.

Päivä jatkui eläintarha vierailulla ja ajelulla Al Ainin ympäristössä. Lopulta ennen kotiin lähtöä kävimme syömässä kunnon lounaan ja nauroimme äidin kanssa päivän hassuille sattumille.
Al Ainin päivä olikin viimeinen oikea vapaa päivä ennen uuden työn alkamista. Loppu päivä kului altaalla ja salilla treenaten, taisin ehkä vähän jännittää uutta työtä ja uusia tallituttavuuksia mutta hyvä siitäkin tuli. Siitä lisää myöhemmin sillä nyt on taas aika lähteä ruskettumaan ja vähän hikoilemaan.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti